Raskauden jälkeen vaihdevuodet verottavat eniten naisten rautavarastoja. Raudan puutteen oireet sekoittuvat kuitenkin helposti vaihdevuosien oireisiin. Terveellistä ja monipuolista ravintoa noudattava keski-ikäinen nainen ei usein aavista, kuinka paljon vaihdevuosien muutokset vaikuttavat raudan saantiin – olipa ruokatottumukset millaiset tahansa. Vaihdevuosien aikaan varastot ehtyvät usein varkain, jolloin syytä alakuloon ja voimattomuuteen etsitään helposti hormonaalisista muutoksista.
Oireet kuuluvat naisen elämään?
Vaihdevuosien oireisto on kirjava, joskin varsin yleisiä oireita ovat kuumista aalloista johtuva voimakas hikoilu sekä masentuneisuuden tunne. Oireet vaihtelevat ja osa saattaakin kokea vain fyysisiä oireita tai mielialan muutoksia. Raudan puute on kuitenkin yleistä vaihdevuosien aikana, sillä kuukautisilla on tapana voimistua juuri ennen kuin ne muuttuvat epäsäännöllisiksi ja loppuvat kokonaan. Runsaat kuukautiset ovat naisilla yleisin syy kärsiä raudan puutteesta.
Särkeekö päätä? Kun elimistö kärsii raudanpuutteesta, happi ei kulkeudu kudoksiin niin tehokkaasti kuin pitäisi. Tästä saattaa seurata päänsärky.
Raudan puute aiheuttaa aluksi väsymystä ja alakuloa, jotka hyvin yleisiä oireita monessa muussakin vaivassa. Raudan puute on kuitenkin todennäköistä, jos runsaista kuukautisista kärsivä 50–60-vuotias nainen muuttuu vaivihkaa ilman ulkoista syytä alavireiseksi ja vetämättömäksi. Pitkään jatkunut raudan puute johtaa anemiaan, mutta alkava puutostila voi oireilla monin tavoin: väsymys, vetämättömyys, päänsärky, hermostuneisuus, alakuloisuus, hengästyminen, hiustelähtö ja kalpeus.
Rauta-arvot on syytä tarkistaa, jos oireet alkavat vaihdevuosi-iässä, sillä joka viides nainen kärsii raudan puutteesta jossain vaiheessa elämäänsä. Raudanpuute voidaan todeta hemoglobiinitestillä lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla, kotikonsteja ei ole.
Varasto ehtyy vaivihkaa
Rauta on elimistölle elintärkeä hivenaine. Se kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin veren hemoglobiinissa ja pitää siten elimistön kirjaimellisesti “hyvässä hapessa”. Jos elimistössä on liian vähän rautaa, kudosten hapensaanti vähenee. Olo muuttuu ensin vetämättömäksi ja myöhemmin anemiaksi, jos oireita ei osata tulkita oikein ja hoitaa asianmukaisesti. Ylimääräinen rauta puolestaan varastoituu pernaan, luuytimeen ja maksaan. Varastoitunut rauta riittää muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin. Runsaat kuukautiset kuluttavat rautaa, mikä johtaa usein siihen, että varastot ehtyvät hiljalleen, eikä korjausliikettä osata tehdä riittävän ajoissa. Vuodon mukana voi menettää niin paljon verta, että edes rautapitoinen ruokakaan ei täytä vajetta.
Raudan imeytyminen heikkenee myös iän myötä, jolloin pelkkä rautapitoinen ruoka ei välttämättä riitä vaihdevuosien tuomiin muutoksiin. Näissä tapauksissa rautalisä on paikallaan ainakin kuuriluonteisesti paikkaamaan tilannetta, kunnes vaihdevuodet ovat päättyneet ja kuukautiset ovat kokonaan loppuneet. Keskimäärin vain 10% ravinnon raudasta imeytyy elimistön käyttöön.
Viisi faktaa raudasta
- Naisen hemoglobiiniarvon suositus on vähintään 117 mg litrassa
- Ruokavaliolla voi kohentaa lievää raudan puutetta
- Rautalisää suositellaan vaihdevuosi-ikäisille
- C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä
- Terve ihminen ei voi saada ravinnosta liikaa rautaa